Tarkalleen nyt on jo sunnuntai, joten oikeastaan on jo 25+6.

Selkä oli alkuviikon tosi kipeä. Kipeytyi sunnuntaina pentunäyttelyssä, eikä meinannut millään toeta. Nyt kuitenkin alaa olla taas parempi, jumppailin parina päivänä vähän enemmän, niin se tuntui auttavan. Häntäluu tosin on edelleen kipeä, tai se on ollut jo monta kuukautta. En tiedä paraneeko ikinä.

Tätä painoa mä oon vähän ihmetellyt koko raskauden ajan. Se kun on noussut aika paljonkin. Ja jotenkin kun peilin mukaan en ole kuitenkaan lihonut omasta mielestäni ollenkaan, muuta kuin tietysti mahan ja tissien kohdalta. Ja lantio on levinnyt, mutta se nyt ei ole varsinaisesti lihomista, vaan luiden asennot on muuttuneet. Niin aina on kyllä hiukan sitten jännittänyt vaakaan nousu tuolla neuvolassa. Meillä kun ei kotona ole vaakaa ollut. Mä olen aina elänyt mun isän oppien mukaan: "peili on paras vaaka". No, tähän asti siis paino on tasaisesti alusta asti noussut sen n. 600g viikossa, ja neuvolassa sitä on pietty ihan normaalina, että varsinaisesti ei syytä ole huoleen. Mutta hommattiin kuitenkin kotiinkin vaaka, jotta pystyn vähän itsekin seuraamaan, että mitä lukemia se oikein näyttää, ja tiedän ennen neuvolaa vähän varautuakin. No, en kyllä jaksa sen kummemmin stressata, ellei neuvolassa sitten huomauteta. Torstainahan sen näkee sitten.

Vaatteet tuottaa edelleen ongelmia. Tahtoisin uudet housut. Sellaiset siistit ja nätit äitiyshousut, jotka oli helppo vetää myös jalkaan. Mullahan on noi hennesin äitiysfarkut, jotka on oikein mukavat jalassa, mutta niiden pukeminen on hiukan hankalaa, joten en ole niitä pahemmin jaksanut käyttää. Toinen ongelma on sitten kengät. Tai se niiden jalkaan saaminen. mä en yksinkertaisesti taivu, en oikein millään. Yleensä mies saakin laittaa mulle kengät jalkaan. Siinä kohtaa tulee aina mietittyä, että  mitenhän sitä oikeasti pärjäisi, jos odottaisi yksin. Varmaan pitäisi jossain tohveleissa kulkea.